Kuka Voi Tehdä Perunkirjoituksen Suomessa

✅ Perunkirjoituksen Suomessa voi tehdä vain pesän osakas, testamentin toimeenpanija tai muu luotettava, esteetön henkilö.

Perunkirjoituksen voi tehdä Suomessa pääsääntöisesti vain sellainen henkilö, jolla on siihen lain mukaan oikeus ja kelpoisuus. Yleisesti perunkirjoituksen tekee vainajan puoliso, lapsi tai muu perillinen, joka osaa hoitaa tehtävän vaadittavalla huolellisuudella. Usein perunkirjoituksen laatii myös ammattitaitoinen lakimies, asianajaja tai muu oikeudelliseen asiakirjojen laatimiseen erikoistunut henkilö. Jos perillisiä ei ole, pesänhoitaja tai pesänvalvoja vastaa perunkirjoituksen tekemisestä. Suomessa perunkirjoitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta, ja sen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän omaisuus sekä velat.

Tässä artikkelissa käsittelemme tarkemmin, kuka voi tehdä perunkirjoituksen Suomessa, sekä millaisia vaatimuksia ja käytäntöjä siihen liittyy. Selvitämme, mitkä tahot voivat toimia perunkirjoituksen tekijöinä ja miksi on usein suositeltavaa käyttää ammattilaista, varsinkin tilanteissa, joissa perunkirjoitus on monimutkainen tai omaisuus laaja. Lisäksi käsittelemme, mitä asiakirjoja perunkirjoitukseen tarvitaan ja miten prosessi etenee vaihe vaiheelta.

Kuka voi tehdä perunkirjoituksen Suomessa?

Perunkirjoituksen voi tehdä vainajan puoliso, lapset tai muut kuolinpesän perilliset. Perilliset voivat tehdä perunkirjoituksen itse, jos heillä on siihen riittävästi tietoa ja osaamista. Monesti perunkirjoituksen tekee joku perillisistä, joka ottaa vastuuta kuolinpesän selvittämisestä. Mikäli perillisiä on useita, heidän tulee yhdessä allekirjoittaa perunkirjoitusasiakirja.

Jos perillisiä ei ole tai he eivät pysty hoitamaan perunkirjoitusta, pesänhoitaja tai pesänselvittäjä, joka voi olla esimerkiksi asianajaja, hoitaa tehtävän. Ammattilaisen käyttäminen on suositeltavaa tilanteissa, joissa perunkirjoitus on juridisesti monimutkainen tai omaisuus sisältää yrityksiä, kiinteistöjä tai ulkomaan omaisuutta. Ammattilainen varmistaa, että perunkirjoitus tehdään lain vaatimusten mukaisesti ja virheiltä vältytään.

Perunkirjoituksen tekijän kelpoisuusvaatimukset

• Perunkirjoituksen tekijältä ei vaadita erityistä koulutusta, mutta hänen tulee ymmärtää perunkirjoituksen perusteet ja vaatimukset.
• Perunkirjoituksen tekijä on vastuussa siitä, että perukirja laaditaan oikein ja kaikkien perillisten oikeudet huomioidaan.
• Ammattimaisella pesänhoitajalla tai asianajajalla on paremmat edellytykset hoitaa tehtävä monimutkaisissa tapauksissa.
• Kuolinpesän perilliset voivat yhdessä valita, kuka heistä laatii perukirjan ja toimii yhteyshenkilönä viranomaisille.

Perunkirjoituksen tekemisen käytännöt

1. Kuoleman toteaminen ja tieto perinnönjaosta: Perunkirjoitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta.
2. Perunkirjoitusasiakirjan laatiminen: Perukirja sisältää tiedot vainajan omaisuudesta, veloista ja perillisistä.
3. Perillisten kuuleminen: Kaikkien perillisten on osallistuttava perukirjan hyväksymiseen.
4. Perukirjan allekirjoitus: Perukirja allekirjoitetaan ja toimitetaan verottajalle mahdollisesti perintöverotusta varten.

Perunkirjoituksen tekoon liittyviä vinkkejä

• Aloita prosessi ajoissa, sillä määräaika perunkirjoituksen tekemiselle on kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta.
• Kokoa kaikki tarvittavat asiakirjat, kuten pankkitilit, lainat, kiinteistöasiakirjat ja muut varallisuutta todentavat dokumentit.
• Käytä tarvittaessa ammattilaista, jos omaisuus on monimutkaista tai perillisiä on monta eri puolilla Suomea tai ulkomailla.
• Muista ilmoittaa perunkirjoitus verottajalle, sillä siitä seuraa perintöveron mahdollinen määräytyminen.

Erityistilanteet perunkirjoituksessa: käytännön esimerkkejä ja ohjeita

Perunkirjoituksen tekeminen voi muuttua monimutkaisemmaksi, kun kyseessä ovat erityistilanteet. Tällaiset tilanteet vaativat yleensä tarkempaa harkintaa ja usein myös erityisosaamista, jotta perukirja laaditaan asianmukaisesti ja lainmukaisesti. Tässä osiossa käymme läpi tärkeimpiä erityistilanteita sekä annamme konkreettisia ohjeita ja käytännön esimerkkejä.

Perunkirjoitus ulkomaalaisen kuolemantapauksen yhteydessä

Jos vainaja on asunut ulkomailla tai omisti omaisuutta ulkomailla, perunkirjoitus voi vaatia yhteistyötä ulkomaisten viranomaisten kanssa. Suomessa tehtävä perunkirjoitus kattaa vainajan Suomen maatilanteen, mutta ulkomaiset omaisuuserät voivat edellyttää erillisiä selvityksiä ja mahdollisesti lisäperunkirjoituksia ulkomailla.

• Esimerkiksi, jos omaisuutta on Ruotsissa, on usein tarpeen tehdä Ruotsin lakien mukainen perunkirjoitus.
• On suositeltavaa käyttää kansainväliseen perintöoikeuteen erikoistunutta juristia tai notaaria.

Vinkki: Aloita selvitykset mahdollisimman varhain, koska kansainväliset perunkirjoitukset voivat kestää huomattavasti kauemmin kuin kotimaiset.

Perunkirjoitus, kun jäämistössä on arvo-osuuksia tai osakkeita

Nykyään osakkeet ja rahastosijoitukset ovat usein sähköisessä muodossa, mikä luo perinnönjakoon oman haasteensa. Osake- ja arvo-osuustilit vaativat tarkkaa dokumentaatiota ja ilmoituksia sijoituspalveluyrityksille perunkirjoituksen yhteydessä. Lisäksi on varmistettava, että perilliset saavat tarvittavat tiedot ja pääsyn tileihin.

1. Selvitä arvopaperitililtä löytyvät osakkeet ja niiden markkina-arvo kuolinpäivänä.
2. Liitä arvopaperitililtä saatavat tiedot perukirjaan.
3. Ilmoita asiasta rahasto- ja osakeyhtiöille, jotta omistusoikeus voidaan siirtää perillisille.

Tilastot osoittavat, että yli 40 % suomalaisista perinnönsaajista saa perintöä, joka sisältää arvopaperiomistuksia, mikä korostaa oikeanlaisen perunkirjoituksen merkitystä myös tässä erityistilanteessa.

Perunkirjoitus erikoistilanteissa: kuolinpesä ja avoin konkurssi

Jos perittävä oli konkurssipesän kohteena kuollessaan, perunkirjoituksessa on otettava huomioon konkurssipesän erityispiirteet. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi perukirjan laatimiseen ja omaisuuden arvottamiseen.

• Konkurssipesä saattaa rajoittaa perillisten oikeuksia saada omaisuutta.
• Perunkirjoittajan tulee varmistaa, että perukirjassa mainitut velat ja saamiset ovat oikeat.

Suositus: Tässä tilanteessa on usein tarpeen käyttää osaavaa asianajajaa tai pesänhoitajaa, jolla on kokemusta konkurssipesistä.

Perunkirjoituksen tekeminen, kun vainaja on ollut kuolinpesän osakas

Jos kuolinpesällä itsellään on osakkuutta toisessa yhtiössä, perunkirjoituksessa on huomioitava myös tämä osakkuus. Tämä tilanne voi tuoda mukanaan arviontihaasteita ja vaatia erityistä asiantuntemusta osakeyhtiölainsäädännöstä.

Esimerkiksi:

• Yhtiön osakkeiden arvo saattaa vaihdella paljon, joten arvonmäärityksessä kannattaa käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.
• Perukirjassa tulee eritellä osakkuuden laajuus ja arvo kuolinhetkellä.

Taulukko: Yleisimmät erityistilanteet perunkirjoituksessa ja niiden vaikutukset

Usein kysytyillä kysymyksillä

Kuka Suomessa voi tehdä perunkirjoituksen?

Perunkirjoituksen voi tehdä kuolinpesän osakas tai hänen valtuuttamansa henkilö. Usein perunkirjoituksen laatii myös lakimies tai muu asiantunteva ammattilainen.

Milloin perunkirjoitus on tehtävä?

Perunkirjoitus on tehtävä Suomessa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Mitä asiakirjoja tarvitsen perunkirjoitukseen?

Tarvitaan kuolintodistus, tiedot vainajan varoista ja veloista, sekä perillisten tiedot.

Voiko perunkirjoituksen tehdä ilman asianajajaa?

Kyllä, perunkirjoitus voidaan tehdä itse, mutta ammattilaisen apu voi helpottaa ja varmistaa oikeellisuuden.

Mitä seuraa, jos perunkirjoitus laiminlyödään?

Laiminlyöminen voi johtaa myöhästymismaksuihin ja veroseuraamuksiin.

Toivomme, että nämä vastaukset auttavat sinua ymmärtämään perunkirjoituksen tekemisen Suomessa. Jätä kommenttisi alle ja muista tarkistaa myös muut verkkosivustollamme olevat artikkelit, jotka voivat kiinnostaa sinua!